Vihreä perintö – Satakunnan historialliset puistot ja puutarhat

Satakunta on Suomen vanhaa ydinasutusaluetta ja tämä näkyy myös sen puutarhoissa. Ennen puutarhat olivat ylellisyyttä, joihin vain harvoilla oli varaa. Tavallinen kansa kiinnostui puutarhanhoidosta myöhään ja usein käytännön syistä, leivän jatkeeksi. Satakuntalaisen puutarhakulttuurin vanhimmat juuret ulottuvat vuosisatojen päähän. Vanhimmat kartanopuutarhat löytyvät Anolasta, Vuojoelta ja Sunniemestä. Hienoja puistoja on myös Villilän ja Yyterin kartanoissa. Porin Tuorsniemen entisessä pappilassa on ollut hämmästyttävän tasokas, sittemmin hävinnyt puutarha. Ahlströmien sukuyritys loi mittavat ruukinpuistot Kauttualle ja Noormarkkuun. Myöhemmistä tehdasympäristöistä ovat esimerkkeinä Pihlavan sahan, Kaunismäen ja Halssin hyvin säilyneet istutukset. Funktionalistisen puutarhan kansainvälinen merkkiteos löytyy Villa Maireasta. Kaupunkipuistoja alettiin rakentaa ensimmäisenä Porissa, jonne ilmestyi vanhan Seurahuoneen hienostunut muotopuutarha jo ennen vuoden 1852 tuhoisaa paloa. Palon jälkeen syntyivät ristikkäispuistokadut ja Kirjurinluodon valtakunnallisesti ainutlaatuinen maisematyylinen puisto Kokemäenjoen suistossa. Kehityksen kruunaa Poriin vuonna 2002 perustettu kansallinen kaupunkipuisto, jonka ytimen vanhat viheralueet muodostavat. Aivan niiden tutumassa ovat modernismin vihreät ihannemaisemat, Riihikedon ja Pormestarinluodon asuma-alueet. Vihreä perintö -kirja on ensimmäinen yleiskatsaus Satakunnan rikkaaseen puutarhaperinteeseen. Kirja perustuu samannimiseen näyttelyyn, joka oli esillä syksyllä 2008 Luontotalo Arkissa.