Puolustuksen puheenvuoro

Tämä on tosikertomus maatalousyhtymän taistelusta, kun yksi jäsen lähtee tilalta ja aloittaa riidan. Tekee perättömiä rikosilmoituksia kavalluksista, vaatii tilalle verotarkastuksen ym. Kaksi kertaa istutaan oikeudessakin ilman tulosta. Riitaan sekaantuu osa tilan naapureista tietämättä asioiden oikeaa laitaa. Tilalta aikanaan poismuuttaneet sisaret katkaisevat välit kahteen tilalle jääneeseen veljeen ja yhtyvät arvosteluun. Prosessin aikana riidan kohteeksi joutunut perhe tulee siihen tulokseen, että asianajotoimistot elävät sillä, että ihmiset riitelevät. Aina kun ollaan lähellä sopua, keksitään uutta tutkittavaa. Samalla vastapuolen asianajaja keksii myös uusia rahastuskohteita, kun entisiin vaatimuksiin on vastattu ja väärät vaateet kumottu. Asianajajaliiton eettiset ohjeet tuntuvat tämän prosessin aikana pelkältä sanahelinältä. Ja kun asianajaja ei kuulu Asianajajaliittoon, häntä eivät edes sido nuo eettiset ohjeet. Oikeutta yritetään hakea myös Asianajajaliiton valvontalautakunnalta, joka on oma prosessinsa, mutta ei tuota mitään tulosta.Kun valvontalautakunta päättää ottaa asian tutkittavaksi, niin siitä päätöksestä valittaa oikeuskansleri Helsingin hovioikeuteen ja valvontalautakunnan päätös kumotaan. Rahaa kuluu kymmeniä tuhansia euroja. Maatilan kehittäminen pysähtyy ja yksi perhe elää syytösten kohteena reilut seitsemän vuotta. Tämä ole ainut tapaus Suomenmaassa. Näitä tilanteita on paljon, ja asioita hankoittaa se, että tilanteisiin puuttuvat sellaiset henkilöt, jotka eivät tunne koko totuutta, mutta ovat mielellään levittämässä uutisia maatilan vaikeuksista.