Parkkinen, Aapeli – aika hyvä kirjailijaksi

Simo Puupponen, kirjailijanimeltään Aapeli, oli 1940- ja 1950-lukujen merkittävimpiä ja omaperäisimpiä pakinoitsijoitamme. Perinteisen humoreskin pohjalta Aapeli kehitti sanomalehtipakinoittensa rakennetta novellimaisiksi esikuvanaan Anton Tšehov. Suorat ajankohtaiset poliittis-yhteiskunnalliset aiheet väljenivät vähitellen ajattomammiksi kritiikeiksi suvaitsemattomuutta, ahneutta ja pikkuporvarillisuutta kohtaan. Aapelin tyylitaituruus tuli esille kuvauksen keskityksessä ja kielen eri rekisterien käytössä. Hänen empaattinen ja altruistinen tarkastelutapansa ei osoittanut vaan näytti. Tyylissään hän oli kohtuuden taituri, joka oli luonut omakseen eleettömän ja puheenomaisen ilmaisun. Matti Kuusen mielestä Aapeli on päätänsä pitempi muita ikäpolvensa pakinoitsijoita.Elämäkerta Aapeli – aika hyvä kirjailijaksi seuraa nuoren Simo Puupposen määrätietoista itsensä kehittämistä kirjoittajana ja hakeutumista sanomalehtimiehen kutsumusammattiin. Hän oli tuottelias ja nopea kirjoittaja, joka kirjoitti heti valmista tekstiä. Hän otti rohkeasti kantaa poliittisina vaaran vuosina sotasyyllisyyteen, asekätkentään ja Valtiollisen poliisin toimintaan, mutta oli aina myös marginaalissa olevan pienen ihmisen puolella.1960-luvun alussa Aapeli jätti sanomalehtipakinoinnin ja keskittyi romaanien ja pakinakokoelmien kirjoittamiseen. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Siunattu hulluus, Meidän Herramme muurahaisia ja Pikku Pietarin piha. Ne ovat menestyneet myös näytelmä-, televisio- ja elokuvaversioina.Lämminhenkinen, optimistista filosofiaa ja humaania ymmärrystä tuotannossaan välittänyt kirjailija on jäänyt ainutlaatuiseksi ilmiöksi suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän oli osoittelemattomuudessaan osuva ja niukkasanaisuudessaan laaja. Hänellä oli taitoa, voimaa ja lahjakkuutta särkeä ne rajoitukset, jotka pahimmin kahlitsevat suomalaista pakinoitsijakuntaa.Jukka Parkkinen on palkittu kirjailija, joka on julkaissut kymmeniä teoksia. Hänen tuotantonsa kattaa niin runoja, romaaneja kuin asiaproosaakin. Hän on kirjoittanut elämäkerran myös Yrjö Kokosta (Yrjö Kokko – sadun ja luonnon runoilija, WSOY 2003).