Matvejevic, Meidän leipämme – muinaisesta Mesopotamiasta nykypäivän Eurooppaan

Arvostettua Välimeren breviaariota (Loki-kirjat 2003) hengeltään muistuttava teos keskittyy Välimeren kulttuurin yhteen osa-alueeseen: leivän syntyyn ja monimuotoisuuteen muinaisuudesta nykypäivään. Välimeren alueen lisäksi tekijä käsittelee leipää osana koko Euroopan yhteistä historiaa ja kulttuuriperintöä.Leipä on ollut ikiajat paikoillaan asuneiden yhteisöjen peruselintarvike, mutta myös matkailijat, purjehtijat ja pyhiinvaeltajat ovat kuljettaneet sitä mukanaan. Leivän takia on sodittu, ehtoollisleivän luonteesta on kiistelty kirkollisissa piireissä, leipä on taideteosten ikuinen aihe. Leipä on konkreettinen elintarvike mutta myös symbolinen ja myyttinen käsite, runsauden ja puutteen vertauskuva.”Meidän leipämme” etsii monenlaisten leipätyyppien etymologista ja etnologista taustaa ja liittää ne historiallisten tapahtumien ja luonnonilmiöiden yhteyteen, eri kansojen ja uskontojen tapoihin ja muuttuviin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin oloihin, kirjoittajan omia henkilökohtaisia kokemuksia ja muistoja unohtamatta.Kroatialainen Predrag Matvejevi (1932) valmistui tohtoriksi Sorbonnen yliopistosta ja on usean ranskalaisen, italialaisen ja bosnialaisen yliopiston kunniatohtori sekä PEN-klubin kunniavarapuheenjohtaja. Hän on julkaissut lähes kolmekymmentä teosta, joita on käännetty kymmenille kielille. Teos ilmestyy 2.10.2014 Kroatiasta suomentanut Kari Klemelä