Manninen, Rakkausrunoja

Kuka hän on,joka kanssani matkustaa,vierellään kantaa minua huomiseen,rakastaen kuten äiti lastaan,ehdoitta – vaateitta, täynnä ymmärrystä.Kuka hän on,joka tulee ja poimii,kuin pienen mustikan mättäältä.pitää omanaan, uskaltaa tunnustaa:“Minuakin voi rakastaa.”