Leontaridis, Pimeässä unohdan hengittää

Tunnen valonsäteet käsivarsillani,kun päässäni humisevat punapuutvalmistautuvat myrskytuuliinEn jaksa edes hievahtaa,koska se voisi rikkoa illuusionjoka tuudittaa minut pehmeästi muualleOlen kevyt kuin kolibriRaskas kuin pilvenpiirtäjäPimeys tuntuu suojapeitoltaja on niin pimeää,että unohdan melkein hengittää24-vuotias, jo viisivuotiaasta asti runoja kirjoittanut Valentina Leontaridis on ennen julkaissut yhden lyhyemmän runovihkosen. Nyt on kyseessä ensimmäinen kokomittainen runoteos, jonka hän on koskaan julkaissut. Runot käsittelevät enimmäkseen rakkautta, sen ongelmia sekä mielenterveyttä.