Virtanen, Paraske! – Larin Parasken ilot, surut ja säkenöivät säkeet

Paraske syntyi vuonna 1833 Inkerinmaalla maaorjien perheeseen. Kylän lapset lauloivat runoja kilpaa, ja Paraske talletti joka säkeen muistiin. Runolaulu sopi kaiken sanomiseen, siinä oli ihmeellistä voimaa. Se suojeli vaaroilta, se sopi ilon ja ajatusten muodoksi. Se auttoi nuoren Parasken yli vanhempiensa kuoleman, mutta ikävä jäi hänen lauluunsa. Karjalassa Parasken muisti teki hänestä ilmiön, ja sana kiiri Helsingin kulttuuriväen korviin. Silloin Paraske sai laulaa koko Karjalan ja Inkerin kansan laulut, joissa yleisö kuuli muinaisen suomalaisuuden ääniä.Kun Helsingissä kahvipannut jäähtyivät, Paraske palasi kotikyläänsä, jäi suurelta maailmalta unholaan ja eli loppuelämänsä vaatimattomalla eläkkeellä mutta lukuisten rakkaiden ja tuttujen ympäröimänä. Häneltä on säilynyt yli 32 000 säettä, enemmän kuin Homeroksen eepoksissa. Niistä huokuu hänen ja muiden inkerikkojen elämän koko tunnekirjo.Sarjan aiemmat kirjat kertovat Minna Canthista, Ellen Thesleffistä, Eeva Kilvestä ja Fredrika Runebergistä.