Viren, RAHA JA TYÖVOIMA – Tutkimus rahasta yhteiskunnallisena suhteena, sen voimasta ja vaikutuksista työvoiman luokkakokoonpanoon

Raha ja työvoima -teos tarkastelee rahaa yhteiskunnallisena suhteena, jolla on keskeinen asema kapitalistisessa yhteiskunnassa. Nykyisessä rahajärjestelmässä raha muodostuu ennen kaikkea pankkitalletuksista, jotka syntyvät yksityisten liikepankkien luotonannosta, ja luottorahan saamisen mahdollisuus ja erilaiset ehdot vaikuttavat ratkaisevasti yhteiskunnallisen toiminnan mahdollisuuksiin. Siksi raha merkitsee valtaa tai voimaa hallita yhteiskunnallisen elämän ehtoja. Rahan ja rahajärjestelmän muutoksia tutkitaan teoksessa yhteydessä tuotantotalouden ja työvoiman luonteen muutoksiin. Nykykapitalismissa lisäarvon tuotanto perustuu työvoiman käyttämiseen tuotantoprosessissa suoraan kykynä tai potentiana (ruumiin ja aivojen ainutkertaisena läsnäolona) eikä enää niinkään työläisestä irrotettavissa olevina aktuaalisina suorituksina. Tutkimus osoittaa, että rahan merkityksen korostuminen työvoiman hallinnassa liittyy juuri siihen, että niin raha kuin työvoima ovat tekemisissä pikemminkin potentiaalisen kuin aktuaalisen kanssa: luonteeltaan potentiaalista työvoimaa voidaan ohjata ainoastaan keinoin, jotka myös ovat luonteeltaan abstrakteja, potentiaalisia. Rahan ja työvoiman kategoriat kietoutuvatkin historiallisesti välttämättä yhteen. Potentiaalisuuteen perustuvassa tuotannossa palkkatyö työn järjestämisen keskeisenä muotona on ajautunut kriisiin. Teollisessa kapitalismissa palkkatyösuhde ja sen laajeneminen toimi myös keskeisenä rahaa ja rahajärjestelmää jäsentävänä ja vakauttavana instituutiona. Tutkimuksen pyrkimyksenä on osoittaa, että nykyiselle finanssivetoiselle kapitalismille ominainen epävakaus johtuu siitä, että nykykapitalismissa ei ole syntynyt vastaavanlaista taloutta vakauttavaa säätelymuotoa kuin palkkatyösuhteen ympärille muodostunut fordistinen säätelymuoto teollisen kapitalismin aikana. Kapitalismin finanssivetoistumisen, palkkatyösuhteen ja fordismin kriisin taustalla ei kuitenkaan tule nähdä pelkästään uusliberaalin ideologian voittokulkua vaan uudenlaisten vapautumisen halujen kytkeytyminen rahaan, joka edustaa yleistä ostovoimaa, voimaa hankkia potentiaalisesti mitä tahansa yhteiskunnan tuotteita ja saavuttaa itsenäisyyttä suhteessa palkkatyöhön pääomalle alistettuna työnä. Nykyinen rahajärjestelmä, joka palvelee vain pääoman kasautumisen tarpeita, kuitenkin uhkaa jatkuvasti latistaa työvoiman kyvyn luoda uutta ja muuttaa maailmaa pelkäksi muodolliseksi mahdollisuudeksi, joka prekaarin työläisen näkökulmasta sijaitsee maailman ulkopuolella. Teoksessa kapitalismi hahmotellaan yhteiskunnallisena ja taloudellisena järjestelmänä nykyisyyden näkökulmasta ja tavoitteena on rakentaa käsitteitä, jotka avaavat prekaarille työläiselle sellaisen ikkunan nykykapitalismiin, että se voidaan nähdä muuttuvana ja muutettavissa olevana eikä ikuisena yhteiskunnallisena muotona. Nykyistä taloudellista ja yhteiskunnallista todellisuutta tarkastellaan siinä kokemuksellisesta lähtökohdasta – ”meillä on liikaa työtä ja liian vähän rahaa” – ja päädytään monitieteiseen jäsennykseen, jossa filosofinen, kieli- ja taloustieteellinen sekä yhteiskuntateoreettinen keskustelu osuvat yksiin.