Pallasmaa, Viiva, tila ja väri – Line, space and colour – Sakari Laitinen: konstruktioita – Sakari Laitinen: Constructions

Sakari Laitinen (1937-2015) kuului 1950-luvun jälkipuoliskolla arkkitehtuuriopintonsa aloittaneeseen sukupolveen. Perusopetus Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolla oli tuolloin Bauhaus-koulun innoittamaa ja kuvataiteen opettajina toimivat suomalaisen modernismin voimahahmot Sam Vanni ja Unto Pusa. Laitinen oli jo opiskeluaikanaan virtuoosimainen piirtäjä, kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Opiskelunsa ja myöhemmän ammatillisen suunnittelutyönsä rinnalla hän harjoitti graafista suunnittelua ja teki kuvataiteellisia harjoitelmia. Lopetettuaan vuonna 1997 – arkkitehtityön digitalisoiduttua – suunnittelutyön, hän omistautui täysin kuvataiteelliseen työskentelyyn ja teki piirroksia, kollaaseja ja pahvista leikattuja kolmiulotteisia rakennelmia. Pahvimateriaali ja sen leikkaustekniikka antoivat teoksille pienoismallin kaltaisen geometrian ja rakennetun luonteen. Arkkitehtien pienoismallit ovat yleensä värittömiä, mutta Laitisen teoksissa väri sai yhä tärkeämmän roolin. Hänen teoksillaan on arkkitehtoninen olemus ja ne voi hyvin kuvitella suurempaan kokoon toteutettuina. Teokset ovat lähellä konstruktivistista näkemystä (hän oli taiteilijaryhmä Dimension jäsen), mutta joskus hänen konstruktionsa saavat myös dekoratiivisia ja ornamentaalisia sävyjä – arkkitehtuuriyhteyteen tehty taidehan yleensä pyrkii vuorovaikutukseen taustansa kanssa. Laitisen konstruktioista heijastuvat erityisesti Bauhaus-koulun, venäläisen konstruktivismin ja hollantilaisen De Stijl -ryhmän vaikutteet. Hänen sommitelmansa olivat alkuun arkkitehdintyön lomassa tehtyjä tutkielmia ja sormiharjoitelmia – kirjoittihan Laitisen työnantaja Alvar Aaltokin suunnittelutyön rinnalla tehtävien kokeilujen ja leikin merkityksestä – mutta ne muuttuivat yhä itsenäisemmiksi kuvataiteellisiksi teoksiksi. Niistä välittyy hänen käsityöläisasenteeseensa kuulunut pyrkimys täydelliseen viimeistelyyn. Sakari Laitinen esitteli teoksiaan näyttelyissään kotimaassa ja Saksassa. Berliinissä, Münchenissä ja Wolfsburgissa järjestettyjen näyttelyjen nimenä ollut käsite Preoccupation (syventyminen, kiinnostus, harrastus) tuo esiin hänen samalla vakavan ja uteliaan asenteensa konstruktioihin. Suomen ja englanninkieliset tekstit.