Paajanen, Pirkko – Saimaan rannalta Savoon

” Isä seisoi tikkailla pönttöä tutkimassa. Menin lähemmäksi. Huomasin kivellä muutaman sinertävän nappulan, aivan kuin linnun munia. Kysyin isältä, mitä ne olivat. Isä vastasi, että karamellejä, kokeile vaikka. Minä otin yhden kiveltä ja maistoin. Se meni rikki, koska se oli linnun muna.””Asuessammekaukana muusta kyläyhteisöstä jäin auttamatta ilman lapsuuden leikkitoveria. Podin jo silloin yksinäisyyttä. Minua vuotta vanhempi ystäväni Eira-tyttö houkuteltiin isompien tyttöjen voimalla haukkujien riviin. Minut nimettiin Norsuksi.””Juuri kun olin kotiutunut uuteen soluasuntooni, huomasin, että kuukautiseni olivat myöhässä. Varasin ajan kouluterveydenhuollosta. Ei aikaakaan, kun sain kuulla ”ilouutisen”, olin raskaana. Soitin Jukalle ja kerroin hänestä tulevan isä. Jukka nauroi paskaisesti ja ilmoitti, ettei isän rooli kiinnosta.” ”Jo kohta piti mennä mitattavaksi. Mittanauhalla. Palolaitoksella oli kaikilla työntekijöillä virka-asu sekä työtä että juhlallisuuksia varten. Laitoksella oli oma ompelimo, jossa työskentelivät miespuolinen vaatturimestari ja kolme ompelijaa. He ompelivat kaikki työntekijöiden vaatteet mittojen mukaan.””Suutuin ja paiskasin teekupin lattialle. Siitäkös ukkoni pinna katkesi, ja hän kävi minuun käsiksi. Karkasin sänkyjen päälle, välillä olin lattialla ja taas sängyllä. Lopulta olin polvillani toisen sängyn edessä ja Hannun käsi kiertyneenä kurkkuni ympärille.”