Liuhto, Ehkä on elämäni nimi – Tyhjiö 14.

Sami Liuhdon Tyhjiö-sarja saa jälleen jatkoa. Neljästoista osa ”Ehkä on elämäni nimi”, julkaistaan 1.5.2023. ”onhan se vähän raskastakun vanhempani ovat kuolleetkäsittelen elämäni häpeän historiaaenkä sano mitäänonhan se vähän raskastakaipaan tylsyyttä kuin isä naistamutta vain toinen saimiten senkin ottaaonhan se vähän raskastakun ei pidä vanhemmistaanisoäideistäänkään mutta ainakintoinen isoisä oli okeionhan se vähän raskastavihaan juhlimistaonhan se vähän raskastamuttei ollenkaan sairasta ehkäonhan se vähän raskasta”Liuhdon aiemmista Tyhjiö-kirjoista sanottua: ”Lopputulos on hiottu kokonaisuus, kiistatta Tyhjiö-sarjan kaunein osa ja Canti di Assisin (2017) keralla tekijänsä parhaimmistoa. Pohjimmiltaan siinä vetoaa vastaansanomaton eetos. Hykerryttää, että eetos ylipäätään kehkeytyy, vaikka teos ei ole ensisijassa kielellinen, ja että se kutsuu luokseen, kiinnittää mieltä ja herättää riemua. Liuhto arvelee projektin jatkuvan, koska paljon on vielä tuhoamatta, joten toivotan sille kaikkea mahdollista.” – Juha-Pekka Kilpiö, Nuori Voima 22.2.2022. (Tyhjiö9 – Tyhjät sivut). ”Liuhto viskoo kieltä menemään sellaisella omintakeisuudella, että lukija meinaa uuvahtaa merkitysten hämäryyteen – tai omaan tyhmyyteensä. Absurdien litanioiden ja pseudopalindromia muistuttavien sanojen täyteisiä runoja lukiessa tulee tämän tästä sellainen olo, että nyt taisi jokin kielellinen temppu tai nokkela viittaus jäädä oivaltamatta. Se, että tekijä on onnistunut luomaan näin kummallisen ja härnäävän kokonaisuuden, on ilman muuta taidokasta.” – Reeta Holopainen, runografi.fi (Tyhjiö8 – Iskut iso kello kuiski)”…kohdissa, joissa henkilökohtainen purkaus yhdistyy johonkin ennakoimattomaan kielelliseen tapahtumaan, Liuhdon runous on parhaimmillaan.” – Juri Joensuu, Tuli&Savu.